SarjakuvaTV:n syysfestarit

wordhkifestkuvajpgKuvailimme syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna sarjakuvafestivaaleilla Suvilahdessa. Toki Helsingin tapahtumasta on aiemminkin tehty nauhoituksia, mutta nyt teimme festareilta ensi kertaa kanavan historiassa etäisesti Kuplii- ja Å-fest -raportteja muistuttavan koosteen! Sen työnimeksi muodostui lauantain mittaan ”tavisten festarit”, eli toimittajan sijaan ääneen pääsevät festarien rivikävijät. Lauantain kuvauksissa kyseinen idea toimikin hyvin, mutta sunnuntai osoittautui jälleen kerran hieman epäonniseksi kuvauspäiväksi. Vaikutti myös siltä, että liikkeellä oli enää lähinnä toimittajan kavereita (joita siis ei haluttu nyt mukaan), sarjakuvaseuran porukkaa tai myyjiä. Tekniikka petti iltapäivällä Retsin yrittäessä haarukoida haastateltavaksi ns. random-tyyppejä. Taviksia tuntuu yhdistävän sellainenkin terve piirre, että he eivät välttämättä halua paljastaa kasvojaan Youtubessa. Nautitaan siis siitä, mitä lauantaina saatiin aikaan, ja pahoittelut niille muutamille haastatelluille, joiden osuuden toimittaja sössi.

Lauantaina kameroineen avuksemme riensi jälleen, mutta yllättäen, Darth Mika. Häntä on kiittäminen muutamasta arvokkaasta pätkästä. Nyt avustajakin tosin sai tuta SarjakuvaTV:n kirouksen. Ainakaan vielä emme ole keksineet käyttöä 3 tunnin taltiolle Herra Darthin kassin sisällöstä. Muu toimituksen väki kuuluu siihen joukkoon, joka epäonnekseen missasi JP Ahosen haastattelun. Osan siitä voit kuitenkin myöhemmin nauttia kanavaltamme – kiitos Darth Mikan.

Sunnuntaille meillä oli etukäteen buukattuna ainoastaan Marvel-piirtäjä Rosi Kämpen haastattelu. Ja niitä tehtiinkin sitten samoilla höyryillä kaksi kappaletta. Pientä nokittelua siis YLE:n ja Hesarin suuntaan. Tertsi kyseli Rosilta työskentelystä ja ulkomaan valloituksen yksityiskohdista. Retsi puolestaan irroitteli kielenkantojaan toisella kotimaisella. Vajaan puolen tunnin aikana pyritään hahmottamaan hieman piirtäjän henkilökuvaa sekä muistellaan Peter Parkerin ja Gwen Stacyn erikoisen suhteen kiemuroita 1960-luvulta näihin päiviin. Haastattelu julkaistaan suomeksi tekstitettynä.

Lauantain zoomailun perusteella sunnuntain ”ylimääräiseksi” juttukohteeksi valikoitui Kevyt Metalli -lehti. Logonsa ja aihepiirinsä puolesta uutukainen matkii häpeilemättä amerikkalaista/ranskalaista esikuvaansa. Pikaisessa esittelyssä ääneen pääsevät aimminkin kanavalla nähty, lehden päätoimittaja, käsikirjoittaja Vesa Vitikainen sekä lehden kustantaja Mikael Mäkinen.


Blogiperinteemme mukaisesti vielä sananen tuotannon taustoista. Kevyen metallin esittelystä suunniteltiin varsin erilaista kuin mitä siitä tuli. Sattuneesta syystä iso osa kysymyksistä jäi käyttämättä. Videon julkaiseminen lähes leikkaamattomana sekä uskalias split-screen -efekti ovat uusia metkuja toimituksen ehtymättömässä kikkarepertoaarissa. Saapa nähdä tuleeko siitä(kään) palautetta?

Metallimiesten kanssa pääsimme koeponnistamaan uuden mikrofonin. Koska laite toimii hyvin, voitaneen todeta, että SarjakuvaTV:n alkuajoista lähtien katsojia vaivannut audion puutteellinen laatu jää enimmäkseen historiaan. Kameraharrastajat tietävät, että haastattelutilanteissa esiintyy taustamelua lähes aina, mutta nyt meiltä löytyy keino sen minimoimiseen! Kaiken kukkuraksi mikki näyttää kuin vuosi sitten laaditusta tunnuskuvastamme repäistyltä.
Rosi Kämpen haastattelu muuten tehtiin funkishenkisessä festivaaliravintolassa, joka tarjosi paitsi loistavan valaistuksen, myös akustisesti hyvän ympäristön. Laatua on siis lähiviikkoina luvassa ainakin haastateltavan ja tekniikan osalta.

Mainokset

”Istuin tunnin napin ääressä”

word_kuvaTapen oppivuodet on toistaiseksi Tarmo Koiviston töistä kertovan juttusarjamme viimeinen osa. Aiemmin SarjakuvaTV:llä on kerrottu Koiviston kuulumisia tuoreeltaan, vierailtu 70-vuotisjuhlanäyttelyssä, sekä paneuduttu syvällisesti suurtyöhän nimeltä Mämmilä.

Tällä kertaa Koivisto muistelee opiskeluaikojaan 1970-luvun alussa ja kertoo uransa alkuvaiheen kokeiluista. Kansakouluaikaan toveripiirissä ihailtiin Aku Ankkaa, mutta melko pian barksit ja korkkarit jäivät sivuun, kun suurimmaksi innoittajaksi nousi undergroundmies Robert Crumb.

Koiviston ensimmäiset julkaistut työt nähtiin Taideteollisen korkeakoulun Helmiä Sioille -lehdessä, Helsingin Sanomissa Henrik Tikkasen lomittajana sekä Sarjis-lehdessä, jota päätoimitti Veikko ”Joonas” Savolainen. Viimeisimpien Mämmilä-albumien aikaan insinöörikynät, hius- ja tekstausterät sekä huopakynät ja vesivärit vaihtuivat tietokoneohjelmiin.

Muita nauhalla mainittuja:
Apina Kapina
Osuuskunta Käyttökuva
Maria Laukka
Jouni Lompolo, Origo
Teemu Lipasti
Timo Aarniala
Mauri Kunnas
Hannu Lukkarinen
Gua Vainio
Ursula Niemistö
Tove Jansson
Olof Eriksson
Hannu Virtanen
Kieku ja Kaiku
Kotiliesi
Me -lehti
Työ ja Terveys
Topi Koivisto

”En oo ikinä lukenu sitä läpi”

Tarmo Koivisto kertoo palailevansa vain vastahakoisesti vanhoihin töihinsa. Tekijä ei kuitenkaan voinut välttyä Mämmilän sivujen selailulta ja hahmojen kohtaloiden kertaamiselta uusia jaksoja tehdessään.word_kuvas

Videolla Koivisto kertoo miten hän on ammentanut ideoita ja vaikutteita työhönsä muista taiteista ja kotikylästään Orivedeltä. Kuusiminuuttinen video toimii yli tunnin mittaisen podcastin tiiserinä (mutta siinä ei ole päällekkäisyyksiä audion kanssa).

Otava kokosi tekijän ”omakustanteena” julkaisemat kymmenen pehmeäkantista Mämmilä -albumia vuosituhannen vaihteessa koviin kansiin. Tämän jälkeen Koivisto teki vielä itsenäiset jatko-osat www_mammila_fi (2002) ja Kiinalainen juttu (2008). Kaikkiaan hämäläiskylän historiaa on seurattu noin 30 vuoden ja 600 sivun verran!

radioepis10_wpPodcastissa Koivisto juttelee sarjan vastaanotosta kustantajien ja yleisön parissa. Me -lehdessä sarjaa sensuroitiin ja Helsingin Sanomien liitteessä ilmestymistiheys aiheutti harmaita hiuksia tekijälle. Sarjaa on soviteltu useaan kertaan teatterilavalle ja kuulemme myös elokuvahankkeista, joita on roikkunut ilmassa.

Mämmilän sisällöstä sarjakuvapoliiseja kiinnosti muun muassa hahmojen ja huumorin kehittely sekä tietenkin Koiviston väritystekniikka. Mestari kertoo myös omasta mielestään mielenkiintoisimmista Mämmilän hahmoista, sekä siitä miten sarja nivoutuu Suomen ja Oriveden alueen historiaan.

Podcastissa mainitut:
Hannu Virtanen                     Veli-Pekka Alare
Kai Franck                               Marja Laukka
Leeku Kimmel                        Seppo Lindqvist
Seppo Seppälä                        Robert Crumb
Carl Barks                               Timo Aarniala
Pekka Gronov                        Pentti Nuortimo
Jussi Tuominen                      Matti Kassila
Rampe Toivonen                    Markku Pölönen
Rauni Molberg                        Kari Rydman
Aaatos Erkko                          Kalle Hemming
Simo-Pekka Nortamo          Jukka Kemppinen
Haapanen                                Jyrki Jahnukainen
Jaakko Jahnukainen

Koivistoa Sarjakuvakeskuksella

wordkoivisto
Tarmo Koiviston 70-vuotissyntymäpäivän tiimoilta Sarjakuvakeskuksella esiteltiin häneen tuotantoaan 7.6 – 5.7. 2018, näyttelyssä nimeltä Mämmilän Apina Kapina. Näyttelyn tuottivat Suomen Sarjakuvaseuran puolesta Vesa Kataisto ja Kati Vuopala. Avajaisissa Heikki Paakkanen palautti juhlallisesti Koivistolle työn joka oli ollut lainassa.

SarjakuvaTV:n freelancerit Darth Mika ja T. Kokkila olivat paikalla. Edellinen kuvasi videon ja jälkimmäinen oheisen stillin, sekä monta muuta videolla näkyvää otosta. Retsi leikkasi juhlallisuuksista 5:29 kestävän koosteen.

Vuosi sitten valmistuneen Koiviston haastattelun jatkoksi on Sarjakuvatv:lle tulossa lisää materiaalia tämän vuoden kuluessa.

Tertsi ja Retsi joutuivat autiolle saarelle

autiokuvitusW
Sarjakuvapoliisien puolituntisessa kesävideossa pähkäillään klassista ongelmaa. Muutaman viikon ajan molemmat pollarit ovat miettineet tahoillaan kysymystä: Mitkä kolme sarjakuvakirjaa ottaisit mukaasi autiolle saarelle?

Samaa haastamme myös katsojamme aprikoimaan. Mitä ja miksi sinä valitsisit?
Kenties hieman yllättävät vastaukset paljastuvat jo tämän blogipostauksen lopussa, sillä joku saattaa haluta etsiä lisätietoa tekijätietojen perusteella. Valintojen perustelut sen sijaan säästän itse nauhoitteeseen.

 

 

Tertsin lista:
Dieter Lumpen, Jorge Zentner & Rubén Pellejero, Editions Mosquito 2014
Tarzan – Jättikirja, Russ Manning, (Edgar Rice Burroughs), Kustannus Oy Williams 1971
Chaminou – Kattagenten, Raymond Macherot, Carlsen Comics 1980

Retsin lista:
Murder by High Tide, Maurice Tillieux, Fantagraphics Books 2011
The Greatest Golden Age stories ever told, lukuisia taiteilijoita, DC Comics Inc. 1990
Ultaraman Tiga, Tony Wong & Khoo Fuk Lung, Dark Horse 2004

Professori pitää sarjakuvista

valtaojaWORDESiinä on aika paljon rahaa ja aikaa täytynyt käyttää pelkästään niiden hankkimiseen ja lukemiseen, kommentoi Esko valtaoja omaa sarjakuvakokoelmaansa. Vuonna 1951 syntynyt avaruustähtitieteen professori, on lukenut sarjakuvia aktiivisesti lapsesta asti.

SarjakuvaTV oli paikalla Tampere Kupliissa kun valitsijadiktaattori Valtaoja nosti esiin Sarjakuva Finlandian voittajan muiden vuonna 2017 ilmestyneiden teosten joukosta. Tilaisuudessa hän kertoi myös jonkin verran omasta sarjakuvaharrastuksestaan sekä luonnehti kymmentä kilpailun finaaliin osallistunutta kirjaa.

Puhetta piisasi viidentoista minuutin verran.

Kupliin pienet lehdet

MAE_WORDVloggaamisesta innostunut Retsi löysi Tampere Kupliin alakerran Pienlehtimarssilta Maen, joka on tehnyt videoita taide- ja sarjakuvaharrastuksistaan. Cosplay taitaa olla Maen ykkösharrastus, ainakin MusteMae -kanavan perusteella, jonne hän on postannut paljon erilaisia cossivideoita.

Sarjakuva TV:n haastattelussa puhutaan YouTuben käyttämisestä sarjakuvan markkinoinnissa. Pintapuolisesti tulee esiteltyä myös tekijän nimimerkillä Mae Vaan, julkaisema sarjakuva.
Toistaiseksi kolmiosainen Kuoressa, kertoo nuoresta Helmistä, joka löytää tubettaamisen kautta elämälleen aivan uuden suunnan. Vasta haastattelun jälkeen paljastui, että myös Maen vieressä istunut Ciconia on tubettaja. Maen tapaan hän videoi käyntejään mangatapahtumissa. Piirustus- ja conivideoiden lisäksi suosittuja ”ohjelmaformaatteja” Tubessa ovat minun päiväni (my day) tai minun viikkoni/vuoteni -tyyppiset pätkät, joihin tiivistetään käsittelyssä olevan ajanjakson tapahtumia. Näitä kertoo Maekin harrastaneensa. Kesto 7:30.

WORDKUVAUuden ohjelmaformaatin, eli minihaastatteluiden kokeileminen tuotti Pienlehtimarssin myyntipöydistä toisenkin esimerkin. Uhriksi valikoituivat Maen ohella Jorma Steel -omakustannelehteään myymässä olleet Sohvi Suruisa ja Kana III.

Jorma Steel -lehtien sivuilla meno on juuri niin hurjaa, kuin sen edustamasta lajityypistä, homoeroottinen supersankarisatiiri, voisi kuvitella. Sarjan kehittelyssä innoittajina ovat länsimaisen supersankari-sarjakuvan ohella toimineet muun muassa mangasarjat Jojo’s Bizarre Adventure ja Killer Killer.
Videolla esiintyvä palikoituminen ja muu kameran heilunta ei tällä kertaa yllättäen johdu teknisistä ongelmista, vaan Sohvin ja Kana III:n toiveesta pysyä näkymättömissä. Kesto 3:40.

Raakaa peliä Raatteen tiellä

Raatteen tieKäsikirjoittaja Pekka Lehtosaari ja piirtäjä Hannu Lukkarinen kertovat sotahistoriallisen sarjakuvan tekemisestä ja markkinoinnista. SarjakuvaTV:n Tampere Kuplii -festivaalitallenne selvittää millä eväillä Raatteen tie on noussut myyntimenestykseksi ja ponnistanut myös kansainväliseen jakeluun. Ilpo Koskela haastattelee.

Lehtosaari, joka lähestyy aihetta elokuvantekijänä, löytää sarjakuvapuolelta paljon kehitettävää. Lukkarinen taas on tehnyt ennen Raatteen tietä kirjojen sarjakuvasovituksia sekä piirtänyt historiallista seikkailusarjakuvaa Juha Ruusuvuoren käsirjoituksiin.

Esityksessä pohditaan 34 minuutin ajan sarjakuvan tekemistä ammattina. Millaisista palikoista sarjakuvateollisuus maailmalla koostuu? Mitä eroa on harrastajilla ja ammattilaisilla? Mitä ammattimaisuus vaatii tekijöiltä? Entä mikä on ollut suomalaisen kustantajan rooli kirjan markkinoinnissa?
Yhtä suorasanaisia, julkisia puheenvuoroja sarjakuvaskenen tilasta, on aiemmin nähty oikeastaan vain Mustanaamiopiirtäjä Kari Leppäsen blogissa.

Alkuvuoden festivaalit vertailussa

kuplii_18_wpRaportointi Tampere Kupliista on perinteisesti YouTube-kanavamme suosituinta ohjelmistoa. Tällä kertaa (23.-25.3.) Retsi panosti yleiskuvien sijaan haastatteluihin ja Porvoosta haetaan vielä lisää mittaa videoon. SarjakuvaTv:llä nähdäänkin siksi leikkimielinen battle kahden sarjisfestarin välillä.
Porvossa (10.2.) oli jo neljäs vuosi menossa, samoin Tampere Talossa, vaikka Kuplii itsessään on paljon vanhempi festivaali. Uudet ja entistä ehommat tilat Å-Fest on saanut Porvoon Taidetehtaalta. Arvion eli esittelyn lopussa jaetaan jopa tähtiä. Kumpi festivaali mahtaakaan voittaa vertailun?!

Videon alussa esitellään ostoksia ja Porvoon kuvia, Tampereelle siirrytää 6 minuutin kohdalla. Sateenkaariväen sarjakuvat ovat surffanneet jo muutaman vuoden skenen aallonharjalla ja sarjakuvakauppiaan mukaan ne myös myyvät. Cossaajia näkyy nyt tamperetaltioinnissa vähemmän kuin aiemmin. Selostus liukuu Kupliin lavaohjelmasta  sarjakuvien kustantamiseen.

Kupliista on tulossa vielä erillisinä ohjelmina Esko Valtaojan puhe, Sarjakuva Finlandian jako, Jorma Steel -pienlehden tekijöiden haastattelu sekä vloggaaja Maen haastattelu. Sunnuntailta tallentui Raatteen Tie -ohjelmanumero suorastaan kuumottavine lopetuksineen.

Kahdet festivaalit ravataan läpi varttitunnissa. Selostaja/toimittaja: Retsi.
Videolla vilahtavat ainakin seuraavat kasvot ja ilmiöt:

Aulikki Oksanen
Priit Pärn
Jukka-Pekka Ujula
Heikki Paakkanen
Petteri Oja
Esko Valtaoja
Kyösti Koskela
Joel Kuortti
Anna Heinonen
MusteMae
Jorma Steel
Raatteen tie
Pekka Lehtosaari
Hannu Lukkarinen
Ilpo Koskela
Jope
Pallister
Tilsa
Juho Juntunen
Markku Jalava
Pappa-Sami
Apollo
Sininen Jänis

Esiäiti ja villit peurat

aulikki_wpAulikki Oksasen kokoomakirja Outojen kieli ei aivan ehtinyt Porvoon Å-Festiin, jonka lavalla Ville Hänninen haastatteli taiteilijaa 10.2. 2018. Festaripaikalle, Taidetehtaalle oli kuitenkin pystytetty Taidemuseon tarjoama piirrosnäyttely.
Oksasen tuotannon teemana toistuvat vääryydet, kieroudet ja kiellot. Uuteen kokoelmaan on kerätty kantaaottavia ja edelleen ajankohtaisia töitä. Taiteilijana monialainen Oksanen kertoo tallenteessa uuden kirjansa sisällöstä, esikuvistaan ja työskentelymetodeistaan. Mistä löytyi esiäiti ja lintunainen? Entä miten Oksanen alun perin ryhtyi yhdistämään kuvia ja tekstejä?

Vähän yli 20 minuuttinen video näyttää Oksasen laulamassa, lausumassa ja muistelemassa.  Suomalainen sarjakuva- ja kustannuskenttä oli 1960-luvulla  huomattavan erilainen kuin nykyään. Kotimaisen sarjakuvan lippua piti ylhäällä Keijo Immosen Kirjayhtymä. Oksasen ohella tuohon aikaan sarjakuvan tiimoilta kulttuurikentässä häröili vain kuvataiteilija Alpo Jaakola sekä muutama muu tekijä. Touko Siltala puolestaan vaikutti 2000-luvun alussa Oksasen omaelämäkerran toteutumiseen.