Sininen lootus ja hergéologia

tinttiwordKotimaassaan Tintti-hahmon luoja Georges Remi (1907-1983) eli Hergé on noussut kansallissankariksi. Sininen lootus -albumia käsittelevän SarjakuvaTV:n minisarjan vieras, Severi Nygård vertaakin Hergén asemaa Belgiassa meidän suhtautumiseemme Mannerheimiin.

Joulun alla ilmestynyt faksimile-Tintti jäljittelee sarjakuvan ensimmäistä, vuonna 1936 ilmestynyttä kokoomakirjaa ja sarjakuvapoliisit katsoivat aiheelliseksi suunnata huomionsa tähän klassikkoon. Puhetta riitti pitkälle yli tunnin, niin että jakso jouduttiin jakamaan osiin kuin kapteeni Haddockin malspiikki konsanaan. Osat julkaistaan helmikuun aikana ja linkit videoihin löydät tämän  postauksen lopusta.

Aiheen tiimoilta käy jälleen kerran ilmeseksi radion ylivertaisuus sarjakuvien syvällisen puimisen välineenä. (Kuuntele podcastejamme!) Sininen vilkkuvalo ei nyt valitettavasti tahdo yltää pintaa syvemmälle, vaan puhe ja kuva harhailevat albumin mielikuvitusta ruokkivissa yksityiskohdissa. Tämä suotakoon anteeksi, sillä detaljien palvomisella on Tintin lukijoiden parissa pitkät perinteet. Kenties palaamme Tintin pariin myöhemmin, hieman analyyttisemmissa merkeissä. Kuvitettu höpinä saattaa joka tapauksessa olla monelle mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin pelkkä ääni, semminkin kun mukaan saatiin ajatuksiaan jakamaan albumin tekoon osallistunut veteraanikääntäjä Heikki Kaukoranta. (Ks. jaksot 1 ja 3)

Yksityiskohdissa asuu hyvyyttä

Tintti albumit eivät tyhjene ensimmäisellä tai vielä toisellakaan lukemalla. Tämä on ollut omiaan synnyttämään hergéologiaksi kutsutun harrasteen. Ympäri Eurooppaa sarjakuvan fanit ovat perustaneet yhdistyksiä. He julkaisevat lehtiä ja käyvät loputtomia keskusteluja tinttialbumien ja niiden eri variaatioiden tiimoilta.

Ohjelmassa ehditään käsitellä vain muutamaa albumin yksityiskohtaa ja niitäkin melko pintapuolisesti. Sinistä lootusta on kiitelty sen historiallisen taustan tarkkuudesta. Juuri tähän seikkaan Retsikin tarttuu mielellään. Severi kunnostautuu muun muassa Hergén ystävän, ja albumin sisältöön voimakkaasti vaikuttaneen Chang Chong-Chengin esittelijänä. Tertsi sentään yrittää viritellä hieman keskustelua albumin piirrostyylistä. Kolmannessa osassa puhutaan myös aasialaisten stereotyyppisestä kuvaamisesta. Ja kun Kaukoranta pääsee vihdoin ääneen, hän  kertoo miten tinttikäännökset syntyivät.

Faktat ja fiktio

Milloin Tintti vieraili Kiinassa? Yhden vastauksen tähän tarjoaa Aasian historia. Ajankohtaa voidaan haarukoida tapahtumien perusteella, joista Hergé esittää kirjassa omat versionsa. Mantsurian välikohtaus sai alkunsa 18. syyskuuta 1931 kun japanilaiset räjäyttivät pommin Mukdenin pohjoispuolella. Sotilaat marssivat kaupunkiin samana iltana ja muutaman päivän kuluttua koko nykyinen Jilinin maakunta oli japanilaisten hallinnassa. Agressiivinen laajentumispolitiikka herätti laajasti huomiota ja jouduttuaan kritiikin kohteeksi, Japani kertoi (27. 3. 1933) eroavansa Kansainliitosta kahden vuoden kuluttua.

Bonushavaintoja

Videolla keskustellaan melko pitkään albumin kannen motiiveista. Esitettyyn voidaan lisätä, että James Hallin ”kuvitettu symbolisanakirja” vuodelta 1994 kertoo, lohikäärmeen kuvatun Kiinassa perinteisesti kolmivarpaiseksi. Vasta 960-luvulla alkanut Sung-dynastia muutti käytäntöä. Silloin neli- sekä viisivarpaiset lohikäärmeet ottivat vallan. lootuksetRiisipaperivarjostimen kirjoitusmerkin tarkempi tutkiskelu taas paljastaa ettei ylimääräinen varvas olekaan uudemman kansiversion ainoa virhe! Uutta kantta tehtäessä on lootuksenkukkia tarkoittavaan kirjoitusmerkkiin lipsahtanut yksi ylimääräinen siveltimenveto! Albumien takakansien kuvaan keskimmäinen kolmesta kiinalaisesta kirjoitusmerkistä on piirreetty oikein.

Historiaa sarjakuvina

tupla

Kiinan historiaan voi pintapuoliseti tutustua myös sarjakuvien kautta. Viimeisessä osassa esitellään joitakin tärppejä, mutta mainitsematta jää muutama laadukas, lähestulkoon Sinisen lootuksen edustamaa ajankohtaa kuvaava albumi. Ethan Youngin Nanjing on realistinen ja tutustumisen arvoinen. Taiteellisesti se ei kuitenkaan yllä kovin lähelle niitä Yoshiro Tatsumin sotakuvauksia tai Joe Saccon dokumettien koskettavuutta, joihin sarjakuvaa on verrattu. Yannin ja Conradin Valkoinen Tiikeri seikkailee Hongkongin ohella 1930-luvun Shanghaissa. Sen historiallinen taustoitus on pienemmässä roolissa, mutta vähintään yhtä tarkkaa kuin Hergéllä.

Sinisen lootuksen kiinankielisiä kylttejä ja versiomuutoksia

lootusmvKun tintti eksyy Shanghaissa, siihen kuluu mustavalkoalbumissa 4 ruutua mutta värialbumissa vain 3. Ruutu, jossa nähdään vanhan tyylin leimasinkirjoituksella toteutettu oven nimikyltti pudotettiin pois ”modernista” versiosta.

Vuonna 1946 Hergén ja Edgar P. Jacobsin laatimassa väriversiossa alla olevan ruudun vasenta reunaa on jatkettu. Samalla sähkötolpan taakse ilmestyi kiinalainen teksti, jota ei ole mustavalkotintissä. Suomeksi albumin tekstasi Raimo Aaltonen.lootusvari

Hergen Sininen lootus SarjakuvaTV:ssä:
Osa 1 – Kesto 30:54
Osa 2 – Kesto 28.30
Osa 3 – Kesto 25.17

Mainokset

Kootut kommellukset pikakelauksena STV:ssä

esitt_kuva_wordSarjakuvapoliisien ensiaskelista on kulunut vuosi. Alusta asti tavoitteena oli pitää hauskaa ja oppia tekemällä. Halusimme yrittää pärjätä luovuudella ja mahdollisimman pienellä budjetilla kun kaapistakin löytyi juuri sopivasti kalustoa. Harrastelijamainen ote on säilynyt, ja edelleen joka päivä on ilo oppia uutta kuvaamisesta, esiintymisestä ja leikkaamisesta. Katsojien kannalta kokeileva lähestymistapa näyttää tietenkin säheltämiseltä – ja sitähän se on.

Franquin -jakso kuvattii 5.1. ja SarjakuvaTV:n esittely 16.1. 2016 Samoihin aikoihin tehtiin myös ensimmäisiä podcasteja. Vei kuitenkin hyvän aikaa ennen kuin ohjelmat saatiin julki. Alussa ääni tallennettiin kameroiden mikrofoneilla ja Röden Videomic Go:lla. Kuitenkin vasta rintapieleen kiinnitettävät mikrofonit mahdollistivat keväämmällä paremman äänenlaadun. Tämän tyyppiset ”tekniset harppaukset” olemme aina ottaneet haparoiden.

Mokapalat 2016 -pätkään on koottu joitakin koomisia, jopa tragikoomisia sattumuksia. Videon myötä yritämme kiittää katsojia kuluneesta vuodesta. Jakakaa ystävällisesti tuotoksiamme, mukaan mahtuu vielä toinenkin tuhat katsojaa.

Sarjakuvapoliisit Faceboolk-ryhmä on kovin hiljainen mutta siellä se hakee huomiota. Twitterissä Retsi tiedottaa omalla kanavallaan: @reimamak

mok_word

”Oli se kummaa aikaa”

wpkuvaSarjakuvaTV:n suurtuotanto Joonas Pariisissa, 22-minuuttinen dokumentti Veikko ”Joonas” Savolaisen piirtäjänuran alkuvaiheista on julkaistu.

Savolainen työskenteli koko 1950-luvun tunnetuimman sarjansa Joonaksen kimpussa. Sarjan päätymisestä Helsingin Sanomiin on olemassa hieman muunkin laisia versioita, mutta näin tekijä tarinoi viime kesänä, kun kävimme jututtamassa häntä. Sanoma Osakeyhtiön mahtimiehestä, itsevaltaisesta Eljas Erkosta kerrotaan monia juttuja ja Savolainen haluaa heittää oman rikkansa rokkaan. Niinpä Erkosta muodostuu tavallaan ohjelman toinen päähenkilö.

Eljaksen poika, Aatos Erkko aloitti vuonna 1953 Viikkosanomien päätoimittajana. Opiskeltuaan journalismia rapakon takana, hän halusi amerikkalaisen Life-lehden innoittamana tuottaa kuvareportaaseja. Aatos Erkko palkkasi Savolaisen tähän tehtävään elokuussa 1955 ja myöhemmin moni maamme tunnetuimmista valokuvaajista teki samaa hommaa.

Aatos Erkko siirtyi Helsingin Sanomien päätoimittajaksi vuonna 1961. Vastuu koko yhtiöstä ja sen kuudesta lehdestä siirtyi hänelle neljä vuotta myöhemmin kun Eljas Erkko kuoli.

Joonaksen tarinointi SarjakuvaTV:ssä jatkuu myöhemmin.

Lena Furberg Sarjakuvafestareilla

Hevoshullu-lehden 2000-luvun kärkinimi ja konkari kertoo uransa alkuajoista sekä paljastaa esikuvansa sarjakuvan saralta. Furbergin sarjakuvia on julkaistu pian 45 vuotta! Hänen tunnetuimpia sarjojaan ovat Polle, Tuuvan talli ja Firefoot farmin Freddie.

Haastattelussa tekijä puhuu omien töidensä lisäksi sarjakuvapiirtäjien asemasta, oheistuotebisneksestä ja ylipäätään sarjakuvan tekijän arjesta. On helppo uskoa, että hyväntuulinen Furberg rakastaa työtään ja lukijoitaan.
lena_preskuvaa
Festivaalilavalla Helsingissä (3.9.2016) häntä tenttasi Annika Hokkanen. Retsi piiritti piirtäjää signeerauspisteessä ja tällä kertaa yleisökin oli poikkeuksellisen aktiivinen. Furberg Helsingissä on SarjakuvaTV:n hauskin ja pisin ojelma tähän mennessä.

Joonas on poissa

nuoruusvuodet_wordpressSarjakuvaTV kävi kesällä kolme kertaa nauhoittamassa Veikko ”Joonas” Savolaisen juttuja ja kuvaamassa hänen töitään. Sitten meidät tavoitti ikävä ja yllättävä uutinen.

Mestari vaipui ikiuneen syyskuun lopulla.

Alun perin tarkoituksemme oli netin avulla tehdä hänen tuotantoaan tunnetuksi nuoremmillekin lukijoille. Oikeastaan idea koko Sarjakuvatelkkari-puuhasteluun lähti halusta dokumentoida konkarien työtä. Joonaksen pakeille lähtöä suunniteltiinkin pitkään ja hartaasti. Vihdoin heinäkuussa kalusto ja taidot olivat siinä mallissa, että rohkenimme lähestyä Savolaista. Kuvaukset jäivät hieman kesken, mutta jatkamme purkitetun materiaalin editoimista ja julkaisemme sitä sovitusti.

Joonaksen nuoruusvuosiin keskittyvä pätkä tuli editoitua pika pikaa surutyönä. Jaksossa ei kovin paljon puhuta sarjakuvista, vaan siinä Joonas muistelee muun muassa koulunkäyntiään ja sotavuosia. Joonas elää.

Lisää Valeriania

radioepis7_polissivuPollareiden sarjakuvaradion seitsemäs podcast-jakso jatkaa avaruusagenttien seikkailujen luotaamista. Valerian-albumissa Rajoilla (1988) käväistiin Suomessa.

Pierre Christinin käsikirjoittama ja Jean-Claude Mézièresin kuvittaman sarjan aika-avaruusjatkumo saa kommentaattorit melkoisen sekaisin, mutta piirrosjäljestä sentään riittää asiantuntevia kommentteja.

Mainittakoon, että lähetyksessä vierailee Veikko ”Joonas” Savolainen.  Pollarit olivat kesällä mikki ojosssa, kun Joonas muisteli albumin valmistumisaikaan sattunutta käyntiään ranskalaispiirtäjän luona.

Eeppisen sarjakuvateoksen 62 sivua tuottivat tällä kertaa kolme varttia puhetta.

joonas_selaa

Romaanista sarjakuva, sarjakuvasta TV-ohjelma

instawordhuitulaSarjisteeveessä esittelyvuoron saa Kristian Huitulan kaksiosainen sarjakuvaromaani Linna. Alun perin tätä, Sarjakuvafestivaalien sunnuntaipäivän avannutta haastattelua ei pitänyt kuvata lain. Eikä varsinkaan julkaista videona. Homma kulki kuitenkin  mainiosti ja paketti pysyi tiukasti kasassa, niin että podcastin sijaan päädyin tähän ratkaisuun. Olimme varanneet Kirjasto kymppiin peräti kolme kameraa, mutta niin vain erinäisten sattumien johdosta taltion kuvapuoli koostuu tälläkin kertaa lähinnä rippeistä. Äänitys sentään onnistui hyvin.

Aluksi Huitula kertoo hieman tulevista suunnitelmistaan ja loppuaika yritetään saada otetta Franz Kafkan mystisestä tarinasta. Kokonaisuudessaan noin 150-sivuinen eepos tulee saataville tämän syksyn kuluessa.

SarjakuvaTV kävi jututtamassa Joonasta

WPkuva

Nauhoittamamme Veikko ”Joonas” Savolaisen esittelyhaastattelu on nyt julkaistu Youtubessa. Ohjelma sisältää sarjakuvakonkarin ajatuksia taiteen tekemisestä, animaatiosta ja haastattelijoista. Piirtäjä hyrisee kotona omassa keinutuolissaan kun kameramme surraavat parhaaseen Peter von Bagh -tyyliin.

Jotakin taltioinnin sisällöstä kertoo, että siinä mainitaan Lasse Mårtensson, Bob Hope ja Kari Leppänen. Pätkässä nähdään myös ensimmäistä kertaa SarjakuvaTV:n uusi tunnus ja viitataan tulossa oleviin aiheisiin.

Podcast 6: Scifiklassikko Avaruusagentti Valerian

radioepis6_300 Sarjispollarit palaavat lomilta ja ottavat pitkällisen pohdinnan kohteeksi Pierre Christinin käsikirjoittamat ja Jean-Claude Mézièresin kuvittamat Avaruusagentti Valerianin seikkailut . Käsittelyssä ovat 1980-luvun puolivälissä valmistuneet ja juuri uusintajulkaisun Suomessa saaneet albumit Pariisista kassiopeiaan ja Brooklynista kosmokseen.

Ohjelman kesto on 1. 04 :25  vaikka sivupoluille eksytään harvinaisen vähän. Rönsyilyä tapahtuu kuitenkin muun muassa Valerianin seikkailujen elokuvaversion, tähtitieteen sekä scifisarjakuvan tiimoilta.

Uutena innovaationa olemme koonneet oheen muutaman kuvanäytteen piirroksista, joihin podcastissa viitataan.

val_auk

Onko autojen piirtämisessä vikaa?

val_avaus

Vai onko Mézières sarjakuvakerronnan kiistaton mestari?

val_autot

Art Deoco -arkkitehtuuria…

val_bg

Pompidou-keskuksessa vinkuu ja paukahtelee kun neutronit saavat kyytiä.

val_tulilintu