Professori pitää sarjakuvista

valtaojaWORDESiinä on aika paljon rahaa ja aikaa täytynyt käyttää pelkästään niiden hankkimiseen ja lukemiseen, kommentoi Esko valtaoja omaa sarjakuvakokoelmaansa. Vuonna 1951 syntynyt avaruustähtitieteen professori, on lukenut sarjakuvia aktiivisesti lapsesta asti.

SarjakuvaTV oli paikalla Tampere Kupliissa kun valitsijadiktaattori Valtaoja nosti esiin Sarjakuva Finlandian voittajan muiden vuonna 2017 ilmestyneiden teosten joukosta. Tilaisuudessa hän kertoi myös jonkin verran omasta sarjakuvaharrastuksestaan sekä luonnehti kymmentä kilpailun finaaliin osallistunutta kirjaa.

Puhetta piisasi viidentoista minuutin verran.

Mainokset

Kupliin pienet lehdet

MAE_WORDVloggaamisesta innostunut Retsi löysi Tampere Kupliin alakerran Pienlehtimarssilta Maen, joka on tehnyt videoita taide- ja sarjakuvaharrastuksistaan. Cosplay taitaa olla Maen ykkösharrastus, ainakin MusteMae -kanavan perusteella, jonne hän on postannut paljon erilaisia cossivideoita.

Sarjakuva TV:n haastattelussa puhutaan YouTuben käyttämisestä sarjakuvan markkinoinnissa. Pintapuolisesti tulee esiteltyä myös tekijän nimimerkillä Mae Vaan, julkaisema sarjakuva.
Toistaiseksi kolmiosainen Kuoressa, kertoo nuoresta Helmistä, joka löytää tubettaamisen kautta elämälleen aivan uuden suunnan. Vasta haastattelun jälkeen paljastui, että myös Maen vieressä istunut Ciconia on tubettaja. Maen tapaan hän videoi käyntejään mangatapahtumissa. Piirustus- ja conivideoiden lisäksi suosittuja ”ohjelmaformaatteja” Tubessa ovat minun päiväni (my day) tai minun viikkoni/vuoteni -tyyppiset pätkät, joihin tiivistetään käsittelyssä olevan ajanjakson tapahtumia. Näitä kertoo Maekin harrastaneensa. Kesto 7:30.

WORDKUVAUuden ohjelmaformaatin, eli minihaastatteluiden kokeileminen tuotti Pienlehtimarssin myyntipöydistä toisenkin esimerkin. Uhriksi valikoituivat Maen ohella Jorma Steel -omakustannelehteään myymässä olleet Sohvi Suruisa ja Kana III.

Jorma Steel -lehtien sivuilla meno on juuri niin hurjaa, kuin sen edustamasta lajityypistä, homoeroottinen supersankarisatiiri, voisi kuvitella. Sarjan kehittelyssä innoittajina ovat länsimaisen supersankari-sarjakuvan ohella toimineet muun muassa mangasarjat Jojo’s Bizarre Adventure ja Killer Killer.
Videolla esiintyvä palikoituminen ja muu kameran heilunta ei tällä kertaa yllättäen johdu teknisistä ongelmista, vaan Sohvin toiveesta pysyä näkymättömissä. Kesto 3:40.

Raakaa peliä Raatteen tiellä

Raatteen tieKäsikirjoittaja Pekka Lehtosaari ja piirtäjä Hannu Lukkarinen kertovat sotahistoriallisen sarjakuvan tekemisestä ja markkinoinnista. SarjakuvaTV:n Tampere Kuplii -festivaalitallenne selvittää millä eväillä Raatteen tie on noussut myyntimenestykseksi ja ponnistanut myös kansainväliseen jakeluun. Ilpo Koskela haastattelee.

Lehtosaari, joka lähestyy aihetta elokuvantekijänä, löytää sarjakuvapuolelta paljon kehitettävää. Lukkarinen taas on tehnyt ennen Raatteen tietä kirjojen sarjakuvasovituksia sekä piirtänyt historiallista seikkailusarjakuvaa Juha Ruusuvuoren käsirjoituksiin.

Esityksessä pohditaan 34 minuutin ajan sarjakuvan tekemistä ammattina. Millaisista palikoista sarjakuvateollisuus maailmalla koostuu? Mitä eroa on harrastajilla ja ammattilaisilla? Mitä ammattimaisuus vaatii tekijöiltä? Entä mikä on ollut suomalaisen kustantajan rooli kirjan markkinoinnissa?
Yhtä suorasanaisia, julkisia puheenvuoroja sarjakuvaskenen tilasta, on aiemmin nähty oikeastaan vain Mustanaamiopiirtäjä Kari Leppäsen blogissa.

Alkuvuoden festivaalit vertailussa

kuplii_18_wpRaportointi Tampere Kupliista on perinteisesti YouTube-kanavamme suosituinta ohjelmistoa. Tällä kertaa (23.-25.3.) Retsi panosti yleiskuvien sijaan haastatteluihin ja Porvoosta haetaan vielä lisää mittaa videoon. SarjakuvaTv:llä nähdäänkin siksi leikkimielinen battle kahden sarjisfestarin välillä.
Porvossa (10.2.) oli jo neljäs vuosi menossa, samoin Tampere Talossa, vaikka Kuplii itsessään on paljon vanhempi festivaali. Uudet ja entistä ehommat tilat Å-Fest on saanut Porvoon Taidetehtaalta. Arvion eli esittelyn lopussa jaetaan jopa tähtiä. Kumpi festivaali mahtaakaan voittaa vertailun?!

Videon alussa esitellään ostoksia ja Porvoon kuvia, Tampereelle siirrytää 6 minuutin kohdalla. Sateenkaariväen sarjakuvat ovat surffanneet jo muutaman vuoden skenen aallonharjalla ja sarjakuvakauppiaan mukaan ne myös myyvät. Cossaajia näkyy nyt tamperetaltioinnissa vähemmän kuin aiemmin. Selostus liukuu Kupliin lavaohjelmasta  sarjakuvien kustantamiseen.

Kupliista on tulossa vielä erillisinä ohjelmina Esko Valtaojan puhe, Sarjakuva Finlandian jako, Jorma Steel -pienlehden tekijöiden haastattelu sekä vloggaaja Maen haastattelu. Sunnuntailta tallentui Raatteen Tie -ohjelmanumero suorastaan kuumottavine lopetuksineen.

Kahdet festivaalit ravataan läpi varttitunnissa. Selostaja/toimittaja: Retsi.
Videolla vilahtavat ainakin seuraavat kasvot ja ilmiöt:

Aulikki Oksanen
Priit Pärn
Jukka-Pekka Ujula
Heikki Paakkanen
Petteri Oja
Esko Valtaoja
Kyösti Koskela
Joel Kuortti
Anna Heinonen
MusteMae
Jorma Steel
Raatteen tie
Pekka Lehtosaari
Hannu Lukkarinen
Ilpo Koskela
Jope
Pallister
Tilsa
Juho Juntunen
Markku Jalava
Pappa-Sami
Apollo
Sininen Jänis

Esiäiti ja villit peurat

aulikki_wpAulikki Oksasen kokoomakirja Outojen kieli ei aivan ehtinyt Porvoon Å-Festiin, jonka lavalla Ville Hänninen haastatteli taiteilijaa 10.2. 2018. Festaripaikalle, Taidetehtaalle oli kuitenkin pystytetty Taidemuseon tarjoama piirrosnäyttely.
Oksasen tuotannon teemana toistuvat vääryydet, kieroudet ja kiellot. Uuteen kokoelmaan on kerätty kantaaottavia ja edelleen ajankohtaisia töitä. Taiteilijana monialainen Oksanen kertoo tallenteessa uuden kirjansa sisällöstä, esikuvistaan ja työskentelymetodeistaan. Mistä löytyi esiäiti ja lintunainen? Entä miten Oksanen alun perin ryhtyi yhdistämään kuvia ja tekstejä?

Vähän yli 20 minuuttinen video näyttää Oksasen laulamassa, lausumassa ja muistelemassa.  Suomalainen sarjakuva- ja kustannuskenttä oli 1960-luvulla  huomattavan erilainen kuin nykyään. Kotimaisen sarjakuvan lippua piti ylhäällä Keijo Immosen Kirjayhtymä. Oksasen ohella tuohon aikaan sarjakuvan tiimoilta kulttuurikentässä häröili vain kuvataiteilija Alpo Jaakola sekä muutama muu tekijä. Touko Siltala puolestaan vaikutti 2000-luvun alussa Oksasen omaelämäkerran toteutumiseen.

Kustantajat Porvoon stagella

kustwpTänä vuonna Porvoon Taidetehtaalla järjestetyssä Å-Festissa nähtiin Lämpiö Stagella kolmen kustantajan edustajat kertomassa firman toiminnasta. Reetta Laitisen vetämät haastattelut olivat osa ”Tapaa kustantajat – Pikadeitit” -kokonaisuutta, jossa osallistujilla oli mahdollisuus esitellä töitään kustantajille.
Nauhoituksessa Vesa Kataisto Arktiselta Banaanilta, Petteri Oja Zum Teufelilta ja Pertti Jarla Täysi Käsi Oy:stä, esittelevät lyhyesti uutuuksiaan, ja valottavat kustannussuunnitelmia, sekä sitä minkä tyyppiset työt pääsevät listalle.

10.2.2018  nauhoitetun ohjelman kesto on noin 14minuuttia.

Verkkosarjakuvat 2018

Porvoon Å-Festissa järjestetyn paneelin oli ohjelmatietojen mukaan määrä käsitellä verkkosarjakuvan tulevaisuutta. Moderaattorina toiminut HP Lehkonen ei kuitenkaan missään vaiheessa johdatellut keskustelua siihen suuntaan. verkkoword Panelistit (kuvassa vasemmalta oikealle) Sunna Kitti, Laura ”Nillukka” Torvinen ja Päivi ”Ered” Niinikangas kertoivat lopuksi omista tulevaisuuden-suunnitelmistaan.

Panelistien esittelyn ja viimevuosien teknisten kehitysvaiheiden kertauksen jälkeen puhuttiin muun muassa yleisöpalautteesta ja Patreon -palvelun hyödyntämisestä. Reilu puolituntinen keskustelu on hyvä johdatus aiheeseen, sekä kurkistus siihen, miten ja millaisia nettisarjakuvia Suomessa tällä hetkellä tehdään.

Terveisiä Angoulêmesta

Angrap_wpRetsi kävi pyörähtämässä Ranskan sarjakuvafestivaaleilla. Enimmäkseen markkinahumua ja maisemakuvia sisältävän puolituntisen videon kohokohdat lienevät sen alkupuolella , missä nähdään uutiskatsaus: SkTV NEWS, ja lopussa, kun vieraillaan Angoulêmen sarjakuvamuseossa Jacques Martinin (Alix) ja Hiro Mashiman (Hero, Fairy Tail) näyttelyissä.

Pohjoismaalaisten kutsuvieraille järjestämät  ”Nordic breakfast” ja ”Nordic cocktail”, ovat kiintoisia kurkistuksia ns. kulissien taakse. Mikrokustantajien oma ”pienlehtitaivas” esitellään videolla ohimennen 17 minuutin kohdalla.

Suomalaiset rakensivat Le Nouveau Monde -teltan Nordic Comics -osastonsa yhdessä ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa. Tähän markkinointiponnistukseen osallistumiseen toimittajannekin tarmo enimmäkseen valui.
Suomalaispiirtäjistä kuvissa vilahtavat ainakin Emmi Nieminen, Hanneriina Moisseinen, Ville Ranta, Jussi ”Juba” Tuomola, Ilpo Koskela, Tanja Ruotsalainen, Sara Valta, HP Lehkonen ja Marko Turunen. Muita asiasanoja: Jarno Latva-Nikkola, Ville Kallio, Petteri Tikkanen, Kirsi Kinnunen, Sophie Jouffreau, Antoine Pelletier, Verna Kuutti, Petra Virtanen, Fredrik Strömberg, Serieslussen, Ukkometsola, Tex Willer, Minerva, Titeuf, Son Goku/ DragonBallZ -figuuri, Mikki Hiiri, Suolaisen meren balladi, Johann Le Barre, sarjakuvamuseo ja Philippe Druillet.

Kolmen vartin joulupaketti

joulupakettiword

Joulupaketissa kuullaan Joonaksen Joulumaa-seikkailusta ja pelaillaan hänen suunnittelemaansa Lapinnoidan taikaluuta -lautapeliä. Mukana Joonasta muistelemassa ja omasta työskentelystään kertomassa on Milla ”Norpatti” Paloniemi.

Aika tarkkaan 50 vuotta sitten Niilo Tarvajärvi alkoi kerätä rahaa Joulumaa-hankkeensa toteuttamiseen. Hän oli aiemmin onnistunut television voimalla monessa legendaarisessa hyvätekeväisyyskeräyksessä. Jostain syystä hänen lempilapsensa, Joulumaa kaatui kuitenkin nimen omaan rahapulaan. Ehkä tavoite oli liian korkealla tai sitten ajat olivat muuttuneet eikä kansan käsi ollut yhteisen asian puolesta yhtä karttuisa kuin ennen. Tai sitten Joulumaan Killassa mukana olleet liikemaailman vaikuttajat sotkivat koko hienon vision. Niin tai näin, sarjakuvien piti suunnitelman mukaan olla tärkeä osa Joulumaa-hanketta, ja siinä mukaan astui Veikko ”Joonas” Savolainen.

Sodan jälkeen Tarva vieraili Disneylandissa ja pian sen jälkeen syntyi idea Suomen Lapin ihmeiden valjastamisesta matkailukäyttöön. Viisi miestä muodosti Joulumaan Kilta -ryhmän, jonka keulakuvana Tarva toimi.

Samaan aikaan Tarvajärvi veti televisiossa erittäin suosittua Laatikkoleikkiä,   Siinä oli mukana hänen Faunipeikko-suosikkinsa Hamsteri. Keväällä 1967 Hamsteri oli auttanut keräämään liki 60 poliisiautoa liikkuvan poliisin käyttöön. Tarva siis tunsi hyvin tämän tyyppisten maskottien voiman.

Syksyllä 1969 Joulumaan markkinointi käynnistyi toden teolla. Tarva esitteli hanketta Helsingin messuilla ja Joulumaan kansanosakkeiden myynti sekä arkkitehtikilpailu käynnistettiin. Jo tätä ennen, syyskesällä 1969 Joonas palkattiin tekemään tuotesuunnittelua, johon kuuluivat olennaisena osana Joulumaan tontut.
Päätöidensä Unto Uneksijan ja Kotipostissa ilmestyvän Joonas-sarjan ohella Veikko Savolainen piirsi kymmenen Joulumaa strippiä, jotka julkaistiin Ilmoitus-leimalla varustettuna Joulukuun Hesarissa.

Ounasvaaralle sijoittuvan Joulumaan rakennukset olivat vasta hahmollaan, mutta kuluttajille markkinoitiin jo Joulumaan tonttuleluja, lautapelejä ja palapelejä. Joonas puolestaan pantiin suunnttelemaan joulumaan tontuista kertovaa animaatioelokuvaa.

Tarvan Joulumaa jäi tähdenlennoksi. Vuonna 1970 Joulumaa Oy haettiin konkurssiin ja Niilo Tarvajärvi itse istui Eduskunnassa. Suuret suunnitelmat elivät vielä pitkään tämän jälkeen Tarvajärven haastatteluissa lehtien palstoilla, mutta vasta 2000-luvulla joulupukkivetoiset matkailuhankkeet ovat alkaneet toden teolla kasvaa Lapissa.

Joonaksen muisteluita kuullaan muutaman minuutin insertissä joka alkaa kohdasta 11:13. Ohjelman loppupuolella Paloniemi pääsee kertomaan syvällisesti omasta työskentelystään Kiroilevan siilin ja muiden sarjakuvien parissa. Tämän joulupaketin myötä Sarjakuvapoliisit toivottavat hauskaa joulua kaikille!

 

Menestyksen avaimista kolmella kielellä

wpkuvaRetsi sattui paikalle kun Bryan O’Malley ja Kentaro Takakuma keskustelivat Meiji yliopistolla Tokion Nakanossa 24.11. 2017. Koji Aiharakin sanoi muutaman sanan. Epäselväksi jäi kuka tekijöistä oikeastaan fanittaa eniten ketä, mutta hauskaa oli. Toimittajanne oli puolestaan aivan banaaneina, nähdessään elävänä nämä Even a Monkey can Draw Manga -kirjan tekijät.
Japanissa ”Saru demo kakeru manga kyoushitsu” alkoi ilmestyä ilmestyä vuonna 1990 Big Comic Spirits -lehdessä. Siitä julkaistiin -90 luvulla kaksi japaninkielistä kokoelmaa ja Viz Communications kokeili sarjaa Englanniksi. Vuoden 2002 kokoelman jälkeen sarja ei kuitenkaan saanut jatkoa, eikä toista osaa enää käännetty. Tämän vuoden keväällä Aihara ja Takakuma yllättivät Japanissa, kun sarjakuvan itsenäinen jatko-osa, Saruman 2.0, ilmestyi.

Tekjät pohtivat tilaisuudessa sarjakuvan menestysreseptiä ja keskustelevat sarjakuvantekemisen realiteeteista Japanissa. Myös seuraavat nimet ja nimikkeet lausutaan esiin videolla: Scott Pilgrim, Ken Akamatsu, Love Hina, Ranma 1/2 (Rumiko Takahashi), Phoenix / Hino Tori, Osamu Tezuka

SarjakuvaTV:n Japanin- ja englanninkielinen programmi on tekstitetty Suomeksi, ja sen kesto on 11 minuuttia 20 sekuntia.