”Kaikki on kaivautunu omiin poteroihinsa”

pod2_wordSarjakuvaradion IX episodi jatkaa edellisessä podcastissa esitellyn vieraan kanssa. Jutut liikkuvat nyt ns. yleisellä tasolla ja luvassa on runsaasti ajatusruokaa sarjakuvien tiimoilta. Retsi kuuntelee kun syrjäänvetäytynyt konkari, entinen aktiiviharrastaja, P.A. Manninen kertoo ajatuksiaan skenestä.

Helmikuun alussa purkitetun puheen kesto on 54:26.  ja se pitää sisällään mm. seuraavia aiheita:
– Sarjakuvakritiikki
– Sarjakuvaseurat
– Sarjarin toimittaminen
– Sarjakuvalehtien myyminen ja sarjakuvien kustantaminen yleisemmin
– Sarjakuvapalkinnot
– Sarjakuvan tekemisen opettaminen

Mainokset

Eteenpäin työntyvä voima

radioepis8400Pitkästä urastaan ja laajasta tuotannostaan tunnettu sarjakuvapiirtäjä P. A. Manninen pohjaa tekemisensä amerikkalaiseen sarjakuvakulttuuriin. Retsi tapasi tuon Hakametsän hermiitin helmikuun alussa Tampereella.

Sarjakuvaradion haastattelussa Manninen kertoo filosofiasta taiteensa takana sekä tunnetuimmista sarjakuvahahmoistaan Teräsliljasta ja Kapteeni Kuoliosta. Kevään uutuusalbumit Pottakylän lapset ja Kapteeni Kuolio ja Hervannan Hiisi tulevat mukavasti taustoitetuksi jo ennen ilmestymistään.

Reilun tunnin (1:08:09) mittaan puhutaan monista muistakin sarjakuvista sekä kansien tekemisestä ja sarjakuvien markkinoinnista. Vähemmän tunnetut kaupalliset strippisarjakuvat opettivat tekijälleen paljon piirtäjän kohtelusta lehdissä. Kaiken kukkuraksi sarjakuvatohtori kertoo, miten kuka tahansa voi selvitä elämässä paremmin maagisen ajattelun avulla.

Paminiointisessio Tampereella jatkuu sarjakuvaradiossa uusin aihein viikon kuluttua.

Sininen lootus ja hergéologia

tinttiwordKotimaassaan Tintti-hahmon luoja Georges Remi (1907-1983) eli Hergé on noussut kansallissankariksi. Sininen lootus -albumia käsittelevän SarjakuvaTV:n minisarjan vieras, Severi Nygård vertaakin Hergén asemaa Belgiassa meidän suhtautumiseemme Mannerheimiin.

Joulun alla ilmestynyt faksimile-Tintti jäljittelee sarjakuvan ensimmäistä, vuonna 1936 ilmestynyttä kokoomakirjaa ja sarjakuvapoliisit katsoivat aiheelliseksi suunnata huomionsa tähän klassikkoon. Puhetta riitti pitkälle yli tunnin, niin että jakso jouduttiin jakamaan osiin kuin kapteeni Haddockin malspiikki konsanaan. Osat julkaistaan helmikuun aikana ja linkit videoihin löydät tämän  postauksen lopusta.

Aiheen tiimoilta käy jälleen kerran ilmeseksi radion ylivertaisuus sarjakuvien syvällisen puimisen välineenä. (Kuuntele podcastejamme!) Sininen vilkkuvalo ei nyt valitettavasti tahdo yltää pintaa syvemmälle, vaan puhe ja kuva harhailevat albumin mielikuvitusta ruokkivissa yksityiskohdissa. Tämä suotakoon anteeksi, sillä detaljien palvomisella on Tintin lukijoiden parissa pitkät perinteet. Kenties palaamme Tintin pariin myöhemmin, hieman analyyttisemmissa merkeissä. Kuvitettu höpinä saattaa joka tapauksessa olla monelle mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin pelkkä ääni, semminkin kun mukaan saatiin ajatuksiaan jakamaan albumin tekoon osallistunut veteraanikääntäjä Heikki Kaukoranta. (Ks. jaksot 1 ja 3)

Yksityiskohdissa asuu hyvyyttä

Tintti albumit eivät tyhjene ensimmäisellä tai vielä toisellakaan lukemalla. Tämä on ollut omiaan synnyttämään hergéologiaksi kutsutun harrasteen. Ympäri Eurooppaa sarjakuvan fanit ovat perustaneet yhdistyksiä. He julkaisevat lehtiä ja käyvät loputtomia keskusteluja tinttialbumien ja niiden eri variaatioiden tiimoilta.

Ohjelmassa ehditään käsitellä vain muutamaa albumin yksityiskohtaa ja niitäkin melko pintapuolisesti. Sinistä lootusta on kiitelty sen historiallisen taustan tarkkuudesta. Juuri tähän seikkaan Retsikin tarttuu mielellään. Severi kunnostautuu muun muassa Hergén ystävän, ja albumin sisältöön voimakkaasti vaikuttaneen Chang Chong-Chengin esittelijänä. Tertsi sentään yrittää viritellä hieman keskustelua albumin piirrostyylistä. Kolmannessa osassa puhutaan myös aasialaisten stereotyyppisestä kuvaamisesta. Ja kun Kaukoranta pääsee vihdoin ääneen, hän  kertoo miten tinttikäännökset syntyivät.

Faktat ja fiktio

Milloin Tintti vieraili Kiinassa? Yhden vastauksen tähän tarjoaa Aasian historia. Ajankohtaa voidaan haarukoida tapahtumien perusteella, joista Hergé esittää kirjassa omat versionsa. Mantsurian välikohtaus sai alkunsa 18. syyskuuta 1931 kun japanilaiset räjäyttivät pommin Mukdenin pohjoispuolella. Sotilaat marssivat kaupunkiin samana iltana ja muutaman päivän kuluttua koko nykyinen Jilinin maakunta oli japanilaisten hallinnassa. Agressiivinen laajentumispolitiikka herätti laajasti huomiota ja jouduttuaan kritiikin kohteeksi, Japani kertoi (27. 3. 1933) eroavansa Kansainliitosta kahden vuoden kuluttua.

Bonushavaintoja

Videolla keskustellaan melko pitkään albumin kannen motiiveista. Esitettyyn voidaan lisätä, että James Hallin ”kuvitettu symbolisanakirja” vuodelta 1994 kertoo, lohikäärmeen kuvatun Kiinassa perinteisesti kolmivarpaiseksi. Vasta 960-luvulla alkanut Sung-dynastia muutti käytäntöä. Silloin neli- sekä viisivarpaiset lohikäärmeet ottivat vallan. lootuksetRiisipaperivarjostimen kirjoitusmerkin tarkempi tutkiskelu taas paljastaa ettei ylimääräinen varvas olekaan uudemman kansiversion ainoa virhe! Uutta kantta tehtäessä on lootuksenkukkia tarkoittavaan kirjoitusmerkkiin lipsahtanut yksi ylimääräinen siveltimenveto! Albumien takakansien kuvaan keskimmäinen kolmesta kiinalaisesta kirjoitusmerkistä on piirreetty oikein.

Historiaa sarjakuvina

tupla

Kiinan historiaan voi pintapuoliseti tutustua myös sarjakuvien kautta. Viimeisessä osassa esitellään joitakin tärppejä, mutta mainitsematta jää muutama laadukas, lähestulkoon Sinisen lootuksen edustamaa ajankohtaa kuvaava albumi. Ethan Youngin Nanjing on realistinen ja tutustumisen arvoinen. Taiteellisesti se ei kuitenkaan yllä kovin lähelle niitä Yoshiro Tatsumin sotakuvauksia tai Joe Saccon dokumettien koskettavuutta, joihin sarjakuvaa on verrattu. Yannin ja Conradin Valkoinen Tiikeri seikkailee Hongkongin ohella 1930-luvun Shanghaissa. Sen historiallinen taustoitus on pienemmässä roolissa, mutta vähintään yhtä tarkkaa kuin Hergéllä.

Sinisen lootuksen kiinankielisiä kylttejä ja versiomuutoksia

lootusmvKun tintti eksyy Shanghaissa, siihen kuluu mustavalkoalbumissa 4 ruutua mutta värialbumissa vain 3. Ruutu, jossa nähdään vanhan tyylin leimasinkirjoituksella toteutettu oven nimikyltti pudotettiin pois ”modernista” versiosta.

Vuonna 1946 Hergén ja Edgar P. Jacobsin laatimassa väriversiossa alla olevan ruudun vasenta reunaa on jatkettu. Samalla sähkötolpan taakse ilmestyi kiinalainen teksti, jota ei ole mustavalkotintissä. Suomeksi albumin tekstasi Raimo Aaltonen.lootusvari

Hergen Sininen lootus SarjakuvaTV:ssä:
Osa 1 – Kesto 30:54
Osa 2 – Kesto 28.30
Osa 3 – Kesto 25.17